Olemme aikojen kuluessa kehittäneet metodiikkaa, jonka avulla voidaan seurata ostamisen, materiaalinohjauksen ja koko tilaus–toimitusketjun merkitystä ja vaikutusta liiketoiminnassa, tavoitteenamme liiketoiminnan kokonaiskannattavuuden parantaminen.
On siis määritettävä, miten tuota vaikutusta mitataan ja mitä tunnuslukuja käytetään, kun halutaan ottaa kantaa tilaus–toimitusketjuissa tehtävän työn tehokkuuden merkitykseen koko liiketoiminnalle. Tähän tarkoitukseen voidaan valita työn reaalituottavuuden tunnusluku. Siinä verrataan työn palkkakustannuksia yrityksen aikaansaamaan jalostusarvoon. Tämä vertailu on siksi tärkeää, että yrityksen työvoimakustannuksista yllättävän suuri osa syntyy tilaus–toimitusketjuissa ja ne tulee ehdottomasti tuntea silloin kun kokonaistuottavuutta halutaan parantaa. Pitkällä aikavälillä talouskasvu ja hyvinvoinnin lisääntyminen perustuvat työn tuottavuuden paranemiseen.
Tuloslaskelman osoittama liikevoitto tai -tappio on satojen, tuhansien jopa kymmenientuhansien liiketapahtumien summa, ja yksittäisten liiketapahtumien kannattavuuden kirjo on tavattoman laaja. Kannattavien kauppojen vastapainona on aina valitettavasti paljon vähemmän kannattavia ja myös kokonaan tappiollisia kauppoja. B2B-liiketoiminnassa osa asiakkaista on ”hyviä” ja liiketoiminta niiden kanssa on kannattavaa. Samalla osa asiakkaista on ”huonoja” ja ne tuovat pelkkää tappiota. Vastaavasti myös aina vain osa yrityksen tuotteista tai palveluista on kannattavia ja niiden vastapainona aivan liian suuri osa on enemmän tai vähemmän tappiollisia. Näitä tosiasioita ei vain aina yrityksissä tiedosteta.
Kannattavuutta mitataan yleisesti liikevaihdon tai bruttokatteen suuruudella, mutta sillä tavalla päädytään melkein aina täysin vääriin johtopäätöksiin. Syy tähän on yrityksen yleiskulujen kohdistuminen hyvin epätasaisesti. Vasta kun yleiskulut, jotka aiheutuvat pääosin tilaus–toimitusketjun toimenpiteistä, kohdisteta oikein, saa kannattavuudesta realistisen käsityksen. Kokemuksesta tiedämme, että lopputulos on yritysjohdolle usein täydellinen yllätys ja yleisen hämmästelyn paikka.
Kulujen kohdistamisen tulee tapahtua tapahtumatasolla. Tuottavuuteen tämä liittyy vahvasti niin, että kun niin hyvät kuin heikotkin tuotteet, palvelut ja asiakkaat on oikeasti tunnistettu, voidaan ryhtyä kehittämistyöhön. Se ei aina tarkoita huonojen tuotteiden poistamista. Poistaminen ei usein ole järkevää eikä siihen ole usein mahdollisuuksiakaan, mutta kun hyvistä tuotteista, palveluista tai asiakkaista saa vielä parempia ja huonojakin saadaan hilattua ylöspäin, voi tulos ollakin kokonaisuuden tasolla ihan toista luokkaa.
Tuottavuus paranee siis tekemällä parempia päätöksiä jokaisena päivänä, jokaisen yksittäisen liiketapahtuman kohdalla. Jotta tämä onnistuisi, tulee tilaus–toimitusketjun kustannukset ja mahdollisuudet tuntea ja tiedostaa organisaation kaikilla tasoilla – ei vain ostossa tai materiaalitoiminnoissa vaan myös myynnissä, markkinoinnissa ja yrityksen johtoportaassa.
(Alkuperäinen teksti: Jouni Sakki. Muokkaus: Blomqvist / Koikkalainen)